Kun yhdistetaan ajatus minusta kaikkea muuta kuin sosiaalisena elaimena ja ranskalaisista vaikeasti ystavystyvana kansana, ei tule ensimmaisena mieleen puutarhajuhlat. Mutta niin siina vain kavi, etta loysin itseni tiistaina pariisilaisista puutarhajuhlista. Nama kylla nimittivat kekkereita grillibileiksi, mutta grillia ei bileet olleet kylla nahneetkaan.
Illanistujaisista oli ollut puhetta jo viikon verran. Chloé asuu puutarhan ymparoimassa omakotitalossa, ja pojat halusivat paasta puutarhajuhliin. Niinpa sitten oli puutarhanyyttarit. Mie latasin huolella kameraani etukateen, etta saisin vihdoinkin tyokavereistani kuvia, toissa kun ei voi valokuvausta harrastaa. Kiukku oli kova kun ensimmaista kuvaa ottaessa tajusin jattaneeni muistikortin kotiin tietokoneeseen. Yleensa kun kay niin pain etta akku loppuu ensimmaisen kuvan kohdalla. Noh, aina ei voi voittaa...
Edellisena iltana olin maistellut ranskalaista siideria - ja se paatyi viemariin parin suullisen jalkeen. Nyt oli tarjolla hieman laadukkaampaa siideria (0.75 litran lasipullo, ja shampanja-tyyppinen korkki), Pastista ja Eristoff Ice- sekoitusta. Sitruuna-Pastista olin maistanut kaupan maistiaisissa kertaalleen, ja se oli kamalan makuista. Enka viimeeksi maistaessa tykannyt ouzostakaan, joten yllatys oli suuri kun Pastis osoittautuikin ihan juotavan makuiseksi aineeksi, jopa niin etta ostin keskiviikkona pullollisen shoppailureissulla. Sen lantraaminen tulee halvaksi kun tarvitsee vain kylmaa vetta. =)
Noh, siina sitten istuttiin puutarhapoydan aaressa ja juteltiin niita naita. Puutarha oli samaa kokoluokkaa kuin suomalainen omakotitalon piha, ei ninkaan suomalainen "puutarha". Nurmikkoa ei oltu leikattu koko kesana (en tieda onko se taallapain tapana kuin puistoissa), ja pihassa oli isokokoinen keinuteline. Kaikenkaikkiaan oikein kiva piha siis. Suomalaiseen pihaan verrattuna erikoista oli pihaa ymparoivat muurit - yhdella seinalla monen metrin korkuinen tiilimuuri, toisella seinalla nahtavasti puusta kasattu aita ja kolmannella korkea pensasaita. Muurit ja aidat kasvoivat koynnoksia vihreinaan, joten siina mielessa ei tullut ahtaan paikan kammoa. Pihassa oli omaa yksityisyytta mika normaaleista suomalaisista pihoista puuttuu - nurmikolla voi vaikka ottaa alasti aurinkoa, eivatka naapurit silti nae.
Ilta paattyi joskus kl 22 maissa - olihan seuraavana paivana ty opaiva. Chloé heitti meidat lahimmalle RER-asemalle josta paasimme junalla kotiin. Sinallaan oli vahan harmi etta puutarhakutsut sattuivat juuri tuolle paivalle. Samana iltana nimittain kaupungissa oli isot festivaalit kesapaivantasauksen kunniaksi - ilmaiskonsertteja, musiikkia, tanssia yms. Nyt tuo kaikki jai minulta nakematta. Sen verran vain tiedan etta se on takalaisille iso juttu, jopa niin iso etta metrot kulkevat lapi yon, kun normaalisti aamuyon tunteina kl 01 -05 valilla ei ole liikennetta.
Illanistujaisista oli ollut puhetta jo viikon verran. Chloé asuu puutarhan ymparoimassa omakotitalossa, ja pojat halusivat paasta puutarhajuhliin. Niinpa sitten oli puutarhanyyttarit. Mie latasin huolella kameraani etukateen, etta saisin vihdoinkin tyokavereistani kuvia, toissa kun ei voi valokuvausta harrastaa. Kiukku oli kova kun ensimmaista kuvaa ottaessa tajusin jattaneeni muistikortin kotiin tietokoneeseen. Yleensa kun kay niin pain etta akku loppuu ensimmaisen kuvan kohdalla. Noh, aina ei voi voittaa...
Edellisena iltana olin maistellut ranskalaista siideria - ja se paatyi viemariin parin suullisen jalkeen. Nyt oli tarjolla hieman laadukkaampaa siideria (0.75 litran lasipullo, ja shampanja-tyyppinen korkki), Pastista ja Eristoff Ice- sekoitusta. Sitruuna-Pastista olin maistanut kaupan maistiaisissa kertaalleen, ja se oli kamalan makuista. Enka viimeeksi maistaessa tykannyt ouzostakaan, joten yllatys oli suuri kun Pastis osoittautuikin ihan juotavan makuiseksi aineeksi, jopa niin etta ostin keskiviikkona pullollisen shoppailureissulla. Sen lantraaminen tulee halvaksi kun tarvitsee vain kylmaa vetta. =)
Noh, siina sitten istuttiin puutarhapoydan aaressa ja juteltiin niita naita. Puutarha oli samaa kokoluokkaa kuin suomalainen omakotitalon piha, ei ninkaan suomalainen "puutarha". Nurmikkoa ei oltu leikattu koko kesana (en tieda onko se taallapain tapana kuin puistoissa), ja pihassa oli isokokoinen keinuteline. Kaikenkaikkiaan oikein kiva piha siis. Suomalaiseen pihaan verrattuna erikoista oli pihaa ymparoivat muurit - yhdella seinalla monen metrin korkuinen tiilimuuri, toisella seinalla nahtavasti puusta kasattu aita ja kolmannella korkea pensasaita. Muurit ja aidat kasvoivat koynnoksia vihreinaan, joten siina mielessa ei tullut ahtaan paikan kammoa. Pihassa oli omaa yksityisyytta mika normaaleista suomalaisista pihoista puuttuu - nurmikolla voi vaikka ottaa alasti aurinkoa, eivatka naapurit silti nae.
Ilta paattyi joskus kl 22 maissa - olihan seuraavana paivana ty opaiva. Chloé heitti meidat lahimmalle RER-asemalle josta paasimme junalla kotiin. Sinallaan oli vahan harmi etta puutarhakutsut sattuivat juuri tuolle paivalle. Samana iltana nimittain kaupungissa oli isot festivaalit kesapaivantasauksen kunniaksi - ilmaiskonsertteja, musiikkia, tanssia yms. Nyt tuo kaikki jai minulta nakematta. Sen verran vain tiedan etta se on takalaisille iso juttu, jopa niin iso etta metrot kulkevat lapi yon, kun normaalisti aamuyon tunteina kl 01 -05 valilla ei ole liikennetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti