Ja ettei edellisesta viestista jaisi kokonaan pelkka valitusvaikutus, niin jatketaanpa kirjottamalla ihmisista. Jokaisella on varmaan jonkinlainen kasitys pariisittaresta. Kerrottakoon etta yhtaan sellaista ei ole tullut viela vastaan, enimmakseen nama ovat ihan normaaleja ihmisia. Pukeutuvat ehka vahan huolitellummin kuin suomalaiset (naiset eivat pida urheilusandaaleja tyokenkinaan) ja pitavat enemman hameita, myos hyvin minimittaisia. Suurin osa pariisilaisista on laihoja, mutta kylla ylipainoisiakin mahtuu mukaan. Pariisilaiset rakastavat yksityisautoilua, ja tiet ovat tuntitolkulla aivan tukossa kun kaikki haluavat samaan paikkaan, ja vain "koyhat" kayttavat maaiman parhaimpiin kuuluvaa joukkoliikennetta.
En muista olenko jo kertonut pariisilaisten ruokaostoksista, jotka jo kaupassa kasataan pyorilla vedettaviin ostoskasseihin, samanlaisiin joita Suomessa kayttavat vain mummot. Taalla ei herata ihmetysta nahda tummaan pukuun pukeutuneen liikemiehen pakkaavan ruokia vetokarryyn - tai vaihtoehtoisesti vanhemman herrasmiehen kayttavan lentolaukkua samaan tarkoitukseen. Jos ostoksia ei vedeta perassa, ne kannetaan muovipusseissa, ei koskaan repuissa.
Tuttuja ihmisia:
Laboratorion sihteeri Veronique on lahinna pariisittaren stereotyyppia. Noin 50- vuotias nainen, aina pikkurillinkyntta myoten huoliteltu ja hyvantuoksuinen, yleensa myos ystavallinen.
Isopomo, labran paallikko Paillere. Viettaa suurimman osan ajastaan reissaten, mutta on aina tavatessa ystavallinen. Muut harjottelijat miettivat etta se on todennakoisesti homo.
Dabbene, minun tutori, pomoportaasta kaikkein epasovinnaisin, vahan Homer Simpson- tyylinen, maan huippututkijoita omalla alallaan. Jostain syysta jai vahan kaukaiseksi.
Rouva mutturasuu, vieruskaverin tutori. Tervehtii kaytavalla, mutta puhuu narisevalla aanella ja on aina yhta akaisen nakoinen. Kerran paasin todistamaan ranskalaisen temperamentin rajahdysta, vaikken ymmartanyt sanaakaan.
Paul: Chloén tutor, nuorin tutkijoista, kattelee meidat joka aamu lapi ja tervehtii silmiin katsoen "Bonjour Kaisa". Ikansa puolesta on lahempana meita harjottelijoita, mutta virkansa puolesta taas pomoporrasta. Yrittaa palloilla siina valilla.
Alberto: italialainen tutkija, puhuu ranskaa hauskalla rrr-korostuksella. Pilketta silmakulmassa vaikka muille jakaa. Italialaisittain siis syntymaflirtti.
Théobold (tai jotainsinnepäin): Nuorempia tyontekijoita (kuten Albertokin), pilketta riittaa hanenkin silmakulmissaan. Ainut vakkareista joka antaa poskipusut ja tekee sen niin energisesti ikaankuin poreillen, etta siita tulee aina hyvalle mielelle.
Ja sitten nama harjottelijat:
Cédrik istuu vieressa. Syvasti uskonnollinen, mista nama muut sille vahan nyrpistelevat. Muutenkin vahan pihalla muiden kuvioista. Alunperin ei juuri jutellut, mutta nykyaan jo vahan enempi.
Stefan: Alunperin istui samassa huoneessa, mutta kun perakopista vapautui paikka, niin katosi sinne - paremman seuran toivossa kenties =)
Vincént: Ehdoton suosikkini, tosin lopetti jo tyot. Oli kevaalla ensimmainen joka jutteli miulle. Punainen tukka ja enemman tyylitajua kuin muilla yhteensa.
Pierre: Hiljainen neropatti. Aluksi ihmettelin miksei juttele miulle, mutta sitten huomasin ettei se paljoa muillekaan puhu. Seuraa kylla tilannetta ja nauraa mukana. Englanti ei oikein suju. Aloittaa vaikkarin (vaitoskirjan) syksylla Tolousessa.
Marx: kaveleva energiapommi, koko ajan aanessa ja elavoittaa puhettaan aaniefekteilla ja vartalollaan. Syntynyt Madagasgarilla. Juttelee miulle enempi. Talla viikolla on ollut kovin hiljaista kun Marx on lomalla. Tykkasi suomalaisesta musiikista ja salmiakista =). Muuttaa lansirannikolle bungaloviin surffaamaan ja tekemaan väitöskirjaa.
Chloé: ainut tytto miun lisaksi. Juttelee miulle toiseksi eniten porukasta. Ei ihan aina olla samalla aaltopituudella, mutta suurimman osan ajasta ainakin lähellä. Suunnittelee muuttoa Saksaan tekemaan väitöskirjaa.
Eli en mie ihan yksin taalla ole, mutta ei naiden kanssa hirveasti tule juteltua. Paaosin juttelevat keskenaan ranskaa ja silloin talloin miun kanssa pari lausetta englantia. Nyt hiljaisuuden oikein aistii, kun on pari viikkoa paassyt juttelemaan suomea oikein kunnolla pitkasta aikaa. Se varmaan toi koti-ikavankin, kun ensimmaiset 2 kk menivat ongelmitta.
En muista olenko jo kertonut pariisilaisten ruokaostoksista, jotka jo kaupassa kasataan pyorilla vedettaviin ostoskasseihin, samanlaisiin joita Suomessa kayttavat vain mummot. Taalla ei herata ihmetysta nahda tummaan pukuun pukeutuneen liikemiehen pakkaavan ruokia vetokarryyn - tai vaihtoehtoisesti vanhemman herrasmiehen kayttavan lentolaukkua samaan tarkoitukseen. Jos ostoksia ei vedeta perassa, ne kannetaan muovipusseissa, ei koskaan repuissa.
Tuttuja ihmisia:
Laboratorion sihteeri Veronique on lahinna pariisittaren stereotyyppia. Noin 50- vuotias nainen, aina pikkurillinkyntta myoten huoliteltu ja hyvantuoksuinen, yleensa myos ystavallinen.
Isopomo, labran paallikko Paillere. Viettaa suurimman osan ajastaan reissaten, mutta on aina tavatessa ystavallinen. Muut harjottelijat miettivat etta se on todennakoisesti homo.
Dabbene, minun tutori, pomoportaasta kaikkein epasovinnaisin, vahan Homer Simpson- tyylinen, maan huippututkijoita omalla alallaan. Jostain syysta jai vahan kaukaiseksi.
Rouva mutturasuu, vieruskaverin tutori. Tervehtii kaytavalla, mutta puhuu narisevalla aanella ja on aina yhta akaisen nakoinen. Kerran paasin todistamaan ranskalaisen temperamentin rajahdysta, vaikken ymmartanyt sanaakaan.
Paul: Chloén tutor, nuorin tutkijoista, kattelee meidat joka aamu lapi ja tervehtii silmiin katsoen "Bonjour Kaisa". Ikansa puolesta on lahempana meita harjottelijoita, mutta virkansa puolesta taas pomoporrasta. Yrittaa palloilla siina valilla.
Alberto: italialainen tutkija, puhuu ranskaa hauskalla rrr-korostuksella. Pilketta silmakulmassa vaikka muille jakaa. Italialaisittain siis syntymaflirtti.
Théobold (tai jotainsinnepäin): Nuorempia tyontekijoita (kuten Albertokin), pilketta riittaa hanenkin silmakulmissaan. Ainut vakkareista joka antaa poskipusut ja tekee sen niin energisesti ikaankuin poreillen, etta siita tulee aina hyvalle mielelle.
Ja sitten nama harjottelijat:
Cédrik istuu vieressa. Syvasti uskonnollinen, mista nama muut sille vahan nyrpistelevat. Muutenkin vahan pihalla muiden kuvioista. Alunperin ei juuri jutellut, mutta nykyaan jo vahan enempi.
Stefan: Alunperin istui samassa huoneessa, mutta kun perakopista vapautui paikka, niin katosi sinne - paremman seuran toivossa kenties =)
Vincént: Ehdoton suosikkini, tosin lopetti jo tyot. Oli kevaalla ensimmainen joka jutteli miulle. Punainen tukka ja enemman tyylitajua kuin muilla yhteensa.
Pierre: Hiljainen neropatti. Aluksi ihmettelin miksei juttele miulle, mutta sitten huomasin ettei se paljoa muillekaan puhu. Seuraa kylla tilannetta ja nauraa mukana. Englanti ei oikein suju. Aloittaa vaikkarin (vaitoskirjan) syksylla Tolousessa.
Marx: kaveleva energiapommi, koko ajan aanessa ja elavoittaa puhettaan aaniefekteilla ja vartalollaan. Syntynyt Madagasgarilla. Juttelee miulle enempi. Talla viikolla on ollut kovin hiljaista kun Marx on lomalla. Tykkasi suomalaisesta musiikista ja salmiakista =). Muuttaa lansirannikolle bungaloviin surffaamaan ja tekemaan väitöskirjaa.
Chloé: ainut tytto miun lisaksi. Juttelee miulle toiseksi eniten porukasta. Ei ihan aina olla samalla aaltopituudella, mutta suurimman osan ajasta ainakin lähellä. Suunnittelee muuttoa Saksaan tekemaan väitöskirjaa.
Eli en mie ihan yksin taalla ole, mutta ei naiden kanssa hirveasti tule juteltua. Paaosin juttelevat keskenaan ranskaa ja silloin talloin miun kanssa pari lausetta englantia. Nyt hiljaisuuden oikein aistii, kun on pari viikkoa paassyt juttelemaan suomea oikein kunnolla pitkasta aikaa. Se varmaan toi koti-ikavankin, kun ensimmaiset 2 kk menivat ongelmitta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti