Aamulla työmatkan varrella puistossa seisoo ryhmä ihmisiä ringissä. Aamusta riippuen 5-10 ihmistä, tasaisessa ringissä naamat keskustaa kohti. Kukaan ei puhu, liiku tai muutenkaan reagoi, jengi vaan seistä töröttaa. Ellei ihan kaatamalla sada, niin siellä ne aamulla puoli kasin maissa seisoo ainakin 3 kertaa viikossa. Aamujumpasta se muuten kävisi, mutta kun ne ei liiku, seisoo vaan.
Toissa meidät hihkaistiin juuri ennen ruokatuntia labran puolelle. Siellä oli tarjolla appelsiinimehua suolapakinoiden, juustokuutioiden ja erilaisten lihacocktailtikkujen kera. Istuttiin siinä sitten poytään ja puhe solisi ympärillä ranskaksi. Tuoremehu maistui varsin kummalta. Tarkistin pullon kyljestä merkin, etten vahingossakaan ostaisi ite samanlaista. Melkein kuin viinaa olisi ollut seassa! Noh, yritin urheasti juoda mehua pois ja päättelin kumman maun johtuvan oudoista siemenistä, joita mukin pohjalla oli iso kasa - olinhan saanut viimeiset tilkat pullon pohjalta.
Matkalla lounaalle muut sitten kyselivät että mitä tykkäsin mehusta... Tosin piti odottaa pihalle asti ennen kuin uskalsivat kertoa, että ei se ihan normaalia mehua ollutkaan. Mie jo ehdin kuvitella että mitä unikonsiemeniä ne sinne on tunkenut (täälla unikoita kasvaa teiden varret punaisenaan), kunnes selvisi että rommiahan se oli. Ilmankos maistui vahan alkoholimaiselle =D Siemenet oli kuulemma kanelia antamassa makua. Yhdellä labran äijistä oli tanaan synttärit, niin sen kunniaksi oli pistany poudan koreaksi =D. Ei tulisi Suomessa varmaan kovin monelle mieleen ydintutkimuskeskuksessa tarjota työkavereille labrassa rommipaukkuja työn lomassa synttärin kunniaksi...
Toissa meidät hihkaistiin juuri ennen ruokatuntia labran puolelle. Siellä oli tarjolla appelsiinimehua suolapakinoiden, juustokuutioiden ja erilaisten lihacocktailtikkujen kera. Istuttiin siinä sitten poytään ja puhe solisi ympärillä ranskaksi. Tuoremehu maistui varsin kummalta. Tarkistin pullon kyljestä merkin, etten vahingossakaan ostaisi ite samanlaista. Melkein kuin viinaa olisi ollut seassa! Noh, yritin urheasti juoda mehua pois ja päättelin kumman maun johtuvan oudoista siemenistä, joita mukin pohjalla oli iso kasa - olinhan saanut viimeiset tilkat pullon pohjalta.
Matkalla lounaalle muut sitten kyselivät että mitä tykkäsin mehusta... Tosin piti odottaa pihalle asti ennen kuin uskalsivat kertoa, että ei se ihan normaalia mehua ollutkaan. Mie jo ehdin kuvitella että mitä unikonsiemeniä ne sinne on tunkenut (täälla unikoita kasvaa teiden varret punaisenaan), kunnes selvisi että rommiahan se oli. Ilmankos maistui vahan alkoholimaiselle =D Siemenet oli kuulemma kanelia antamassa makua. Yhdellä labran äijistä oli tanaan synttärit, niin sen kunniaksi oli pistany poudan koreaksi =D. Ei tulisi Suomessa varmaan kovin monelle mieleen ydintutkimuskeskuksessa tarjota työkavereille labrassa rommipaukkuja työn lomassa synttärin kunniaksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti