Tulikohan tuo nimi nyt talla kertaa oikein... Taalla paikkojen nimet on ihan toivottomia kirjoittaa oikein. Eilen jatimme Vietnamin taakse ja otimme 8 tuntia kestaneen bussikyydin (250 km tjsp) tanne naapurivaltioon Kambodzhaan (Kamputsea, Cambodia...)
Viimeisia hetkia Vietnamissa vietimme moyrimalla sodan aikaisissa Cu Chi (tjsp) tunneleissa, jotka kulkivat monta metria syvalla maan alla, ja olivat kohtalaisen ahtaat kontattavat. Meikalaisen ahtaan paikan kammo pysyi kuitenkin aisoissa taskulampun ansiosta. Miulle kavely tunneleissa (paaosin 120 cm korkeita) oli huomattavasti helpompaa kuin Juholle :) Tunneleita voin lampimasti suositella kenelle tahansa Vietnamiin matkaavalle. Toinen kohokohta tunnelilla oli ampumarata - kavin paukuttamassa 5 luotia vanhalla Kalashnikovilla. Se tosin oli niin vanha ja tahtaimet pielessa, etta en onnistunut tappamaan pahvista kamelia :(
Tunneleiden lisaksi kavimme ihmettelemassa sotarikosmuseota, jossa oli mukavia valokuvia jenkkien kayttamien kemiallisten aseiden ja palopommien (Agent Orange, Fosforipommi, Napalmi...) uhreista. Kuvien viereen oli myos liitetty teksteja tyyliin: tama lapsi syntyi kahdelle sodan veteraanille, jotka palvelivat alueella jonne ruiskutettiin hyonteismyrkkya (dioksiinia.) Muutama kuva oli myos itse sodan aikana vammautuneista lapsista, joiden elamaa oli seurattu myos aikuiseksi asti. Tuon museon jalkeen antipatiat jenkkien sodankayntia kohtaan kasvoi taas aimo askeleen...
Ei olisi uskonut, etta viela Vietnamin sodassa on kaytetty giljotiinia vankien teloitukseen... Mutta pakko se oli uskoa, kun vankilan oma giljotiini esiteltiin. Viimeista kertaa ollut kaytossa nahtavasti 1970.
Ilmasto muuttui astetta kuumemmaksi, lampoa taalla on talla hetkella 33 C, ja ihmiset astetta tummaihoisemmiksi, tulisilmisiksi khmeereiksi. Lonely Planet on taynna varoituksia Kamputseasta: sodan jaljelta metsissa on paljon miinoja, joten tielta ei kannata lahtea edes pissille pusikkoon jos haluaa saastaa jalkansa. Korruptio rules, joten poliisi saattaa lavastaa viattoman turistin syylliseksi huumeiden hallustapidossa, mutta siita selviaa kuulemma lahjonnalla. Aseelliset ryostot eivat ole kovin tavattomia, mutta jos huono tuuri kay, niin on parasta nostaa kadet ylos ja antaa rahat. Eilen kuullemma Sihanoukvillessa (tjsp) oli brittituristi ryostetty puukottamalla, kun ei ollut luovuttanut rahojaan hyvalla... Khmeerit kuulemma ammuskelevat toisiaan tyyliin karaokemikin yli, mutta siita ei juuri kannata valittaa...
Muuten Kamputsea on kuin jostain fantasiakirjasta, indiana jonesista ja tarzanista yhdistetty sekaisin. David Eddings on saattanut hyvinkin saada vaikutteita taalta pain luodessaan kaarmekansa Nyissaa Belgarionin taruun. Tarzanista puolestaan muistuttavat viidakon sisalla olevat temppelit ja niiden aarteet. Tanaan kaytiin mm. katsomassa kuninkaallista palatsia ja sen kulta- ja hopea-aarteita. Yksi rakennuksista oli nimelta Hopea Pagoda, temppeli jonka lattia oli rakennettu hopeatiileista. Keskella temppelia seisoi 90 kg painava kultainen patsas, jonka kroppaan oli upotettu yli 2000 timanttia. Reunoilla oli isot hyllyrivit hopearasioita yms muuta pikkuaarteistoa.
Huomenna olisi tarkoitus kayda ihmettelemassa taman paikan surullisempaa historiaa, Kuoleman kenttia seka S-21 museota. Hirmuhallitsija Pol Pot tapatti 17 000 maanmiestaan, paa-asiassa kiduttamalla kuoliaaksi saastaakseen ammuksia. Voipi paasta itku, mutta nahtavahan nuokin on kun kerran taalla ollaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti