lauantaina, tammikuuta 21, 2006

Siem Reep

6 tunnin bussimatka 300 km matkalla. Suurin osa maisemista oli kuivaa tasankoa ja koyhia tolppien paalle rakennettuja lautakasa- kylia. Kesalla nahtavasti ei kuivuus vaivaa, kerta talot oli rakennettu niin korkealle, kuin tulvalta suojaan. Noh, tasangotkin taisivat olla jattimaisia riisipeltoja. Takalaisella tekniikalla varmaan vain tarvitaan useita satoja maanviljelijoita moisia plantaaseja hoitamaan.

Saa jatkuu helteisena. Tosin paikallisten mukaan nyt on mukavan viilea - vuoden kylmin kuukausi... Juho taisi saada lievan auringonpistoksen istuessaan bussissa ikkunapaikalla. Toivottavasti kykenee huomenna lahtemaan temppeleille.

Piti jo viimeeksi kertomani Kamputsean erilaisuudesta. Tama tosiaan on aivan erilainen maa kuin mikaan missa olen tahan asti kaynyt. Ihmiset ovat maitokahvin varisia ja leveanaamaisia. Vessoissa ei harrasteta paperia ollenkaan, vaan loytyy joko kasisuihku tai vaihtoehtoisesti saavillinen vetta ja kauha... Harvassa vessassa on edes roskista, johon turisti saisi laittaa itse mukanaan kuljettamansa paperit...

Taksit ovat harvassa, mutta moottoripyoria riittaa senkin edesta. Mikas siina - mopo on helppo ja mukava kulkuvaline tassa ilmastossa, voisi jopa sanoa etta perhekulkuvaline... Tahanastinen ennatys on ollut nahda 5 henkiloa saman mopon selassa yhdella kertaa liikkeella. (Pyorat on taalla noin 100- kuutioisia, eli laskettaisiin Suomessa kai kevytmoottoripyorien kastiin). 3 aikuista ja 2 lasta... Itse ollaan 2 kertaa kaytetty mopotaksia ja ahtauduttu kolmestaan saman pyoran paalle - me kaksi isoperseista turistia ja pieni kuski... Toinen vaihtoehto taksikyydille on tuktuk - moottoripyoran vetama vaunu... joskus motskarin takapyora on otettu pois ja runko hitsattu suoraan vaunuun tehden siita nain kolmipyoraisen... Joskus taas pyora vetaa karria perassaan. Muita vekkuleita kuljetusmuotoja on ollut Toyota Hiacen tyyppiset pakettiautot, jossa on kattotelineet ja katolla istumassa joku 10 ihmista. Vahan hirvitti edes katsoa...

Mutta kaikkeen tottuu, kaikkeen paitsi akaisiin itikoihin. Samoin kuin Suomessa ja Koreassa, myos takalaiset moskiitot rakastavat meikalaisen verta ja jattavat Juhon kokonaan rauhaan. Kutisevaa, mutta minkas mina sille voin etta olen niin makea... Japanin aivokuumetta vastaan on rokotus, mutta malarian kohdalla luotamme pelkkaan onneen...

2 kommenttia:

Jonna kirjoitti...

Heips!

Näin tänään koulussa sen teijän täkäläisen matkakaverin... Ilmeisesti hän on siis jo palannut Koreasta! :) Tuli vaan kovasti ikävä Teitä kanssa! Miksette tekin jo älynneet palata kotiin?? :( Vaikka kuulostaa kyllä nuo teidän seikkailut aika ikimuistoisilta... ainakin verrattuna siihen että täällä ei tapahdu yhtään mitään ja pakkasta on ihan hirmuisesti! :) Joten nauttikaa! :) Mutta varokaa saamasta tauteja ja astumasta miinoihin!
Ikävöiden!! Halauksia!! :)

Jonna taas kirjoitti...

ainiin ps. Kuvia olisi kiva nähdä jos pääset niitä jotenkin tänne laittamaan :)