tiistaina, toukokuuta 17, 2005

Kansallista vapaapäivää

Tänään kuuluisi olla joku katolinen vapaapäivä. Tosin Ranskan hallitus päätti, että vapaan sijaan tehdäänkin kaikki päivä töitä ilmaiseksi ja lahjoitetaan palkka eläkeläisille. Tai jotain sinnepäin. Tästä kuitenkin seurasi, että jengi protestoi moista vapaudenriistoa vastaan, ja tänään oli sitten töissä ehkä kolmannes ihmisistä mitä siellä normaalisti on.

Tänään sitten selvisi muutama ennakkoluulo lisää ranskalaisista. Ruokalassa söin muiden suosittelemaa luumupiirakkaa, kun joku kysyi mistä hedelmistä pidän. Totesin siihen, että en taida olla vielä tavannut yhtään josta en pitäisi, vaikka lautasellani olikin pari appelsiininsuikaletta koskemattomana... Kiinni jäin. Eikös kaverit sitten ihmettelemään miksen syö niitä. Eihän siinä sitten muu auttanut kuin selittää, että en kehtaa niitä siinä sormineni ronkkimaan niiden edessä, kuin mitä kultivoituneet ranskalaiset silloin ajattelisivat brutaalista suomalaisesta... Noh, yksi ranskalaispoika siihen sitten näyttämään mallia, kuinka appelsiininsiivulta otetaan nirri pois paljain sormin... kuoret vain jäivät jäljelle...

Samalla sitten selvisi sekin, että kyllä ranskalaiset naiset käyttävät muitakin kuin ranskalaisia korkoja ja jakkupukuja... Täällä töissä näkee ihan yhtä lailla ja enempikin tennistossuja ja farkkuja... Mutta kuulemma homma on sama kuin Suomessakin - teekkaritytöt, tutkijat ja insinöörit muutenkin eivät välitä ulkonäöstään ja pukeutumisestaan samalla lailla kuin muu Pariisi. Muuten kyllä täällä kuulemma ollaan todella tarkkoja. Luojan kiitos, että päädyin juuri tänne, missä saan käyttää niitä farkkuja ja sandaaleita. En taitaisi ihan helpolla kestää kesää jakkupuvussa, varsinkin kun omistan vain yhden... Noh, vähäinen vaatevarasto hupenee entisestään kun huomasin tänään että lempihousuni ovat kuluneet puhki... ja toisia odottaa kohtsillään sama kohtalo. Ei jää enää kuin kahdet jäljelle. Enkä tiedä kuinka helposti täältä löytyy meikäläisen ahterille sopivia housuja :/

Noh, jotain positiivistakin... Päästiin tänään tuntia aiemmin töistä juurikin tuon kansallisen vapaapäivän takia. Ja minulle kerrottiin asiasta 2 minuutin varoitusajalla - bussit kotiin lähtevät ihan NYT, työt on loppu tältä päivältä, hei hei...

Ja miun leipäpoika puhuu englantia... Käyn ostamassa patongit aina samalta pojalta. Tähän asti olen yrittänyt vaihtelevalla menestyksellä tilata ranskaksi, mutta tänään en sitten jaksanut, vaan osoitin sormella: "one of these, please" Ja sitten poitsu vastaa sujuvalla englannilla "This one?" ja jatkaa rupattelua muutenkin... Ei ole ennakkoluuloilla paljoa ratsastamista...

1 kommentti:

Mette kirjoitti...

Se katolinen juhlapyhä on helluntai. Suomessakin aikoinaan kahden päivän pyhä. Voi ryökäle minkä tekivät, kun ottivat toisen helluntaipäivän pois!