torstaina, toukokuuta 12, 2005

Patonkia, merci

Ranska on vaalean leivän luvattu maa. Leipäkauppoja on vähän joka korttelissa sekä sen lisäksi supermarketin aulassa myydään (ja paistetaan) patonkeja. Siitä sitten vain osoittamaan minkälaisilla siemenillä päällystetyn ja miten viillellyn patongin haluaa mukaansa. Ja valinnanvaraahan riittää. Töissä patonki kuuluu ruoan hintaan automaattisesti - ja ihmiset ottavat leipää mukaansa pihalle ja syöttävät sitä siten joen rannassa linnuille...

Tänään ruokalassa törmäsin hassuun jälkiruokaan, nimi taisi olla suklaamyrsky suoraan suomennettuna. Paakkelisi näytti tavalliselta sämpylän ja croissantin risteytykseltä, jonka päälle oli sivelty suklaata. Minä sille sitten mielessäni irvistelin, että mahtaa olla kuivaa tavaraa... ja kuitenkin aika monet näyttivät niitä ottavan lautaselleen jopa kaksin kappalein. Kun vieruskaveri sitten ruokailun päätteeksi haukkasi omastaan, koin yllätyksen - croissanttitaikinaa olikin vain ohut kuori, ja leivonnainen oli sisältä täynnä suklaavaahtoa. Chloé tarjosi minulle palasen, ja namia oli... Näköjään pätee toisinkin päin, että moni kakku päältä kaunis...

Tänään pomolle selvisi, etten ole ihan niin pätevä matemaattisessa mallinnuksessa ja termohydrauliikassa kuin he olivat kuvitelleet. Ja kuitenkin mie siinä työhaastattelussa hoin varmaan 10 minuuttia, että hei, en osaa oikeasti mitään... No, pomo kumminkin totesi vain, että ei hätää, aloitetaan sitten aivan perusteista... Hänellä on kuulemma aikaa opettaa :) Tunnin oppitunnin jälkeen voin sanoa, että siinä on parempi opettaja kuin moni proffa meidän koulussa... Taidan tulla tänä kesänä oppimaan enemmän asioita kuin koulussa monena vuonna yhteensä...

Muutenkin tänään meni töissä jo paremmin - muut harjottelijat (jotka siis ovat melkoisen paljon edistyneempiä kuin minä) uskaltavat puhua entistä enemmän englantia, kaksi jo suorastaan lörpöttelee, ja kolmannella on halu puhua, mutta takeltelee kuitenkin vielä hiukan. Saavatpahan hekin sitten tänä kesänä jotain erikoista - taidon puhua englantia ( mikä ei ole itsestäänselvyys täällä Ranskassa, vaikka sitä koulussa nykyään jo ala-asteelta lähtien opetetaankin...)

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Olipa hauskaa lukea jonkun toisen Ranskankokemuksia, itse kun noihin erikoisuuksiin tottui reilun kolmen vuoden aikana niin hyvin, että oikeasti edelleen kaipaan aamuisin tuoretta patonkia...

Eclair (tai éclair au chocolat, niitä on myös muun makuisia) tarkoittaa paitsi salamaa tai leimahdusta, myös tuulihattua (sama englanniksi ilman aksenttia). Toinen samasta taikinasta ja täytteestä tehty leivonnainen on religieuse (au chocolat), jossa taikina on palloina, pienempi pallo isomman päällä. Omia lempileivonnaisiani!