Viimeisimmat vieraat, Ulla ja Matti, johdattivat minut maanalaiseen Pariisiin. Sisaankaynti loytyi vain yhden metropysakin paasta kotoani, Denfert Rocheaulta. Pienessa kankkusessa jyrkkien kierreportaiden laskeutuminen syvalle maan alle katakombeihin oli aika tuskaa. Perilla odotti 1,7 kilometrin tunnelisokkelo paakalloineen ja reisiluineen. Tunnelin katosta tipahteli viela kylmaa vetta suurina pisaroina kulkijan niskaan. Oli se melkoinen kokemus, ainakin hintansa vaarti. (2,5 euroa alle 25-vuotiailta.) Katakombeista kuvia tuossa edellisen postituksen linkissa.
Katakombeilta suunnistimme Pantheonin portaille (ei raaskittu maksaa sisaanpaasya) ja syomaan. Meinasin ottaa alkuruuaksi sipulikeittoa (kun kerran Ranskassa ollaan), mutta listalta loytyikin viela ranskalaisempaa, sammakonreisia. Ulla ja Matti puolestaan tilasivat etanoita. (Molemmista tulee kuvia kunhan saan niita muokattua jarkevaan muotoon). Sammakot maistuivat aika mauttomille, en ymmarra miksi jotkut pitavat niita niin suurena herkkuna. Aika vahan lihaa niin pienessa elaimessa kuitenkaan on, joten lopulta jai jaljelle vain puoli lautasellista reisiluita... Etanat kuulemma maistuivat lahinna pinaatilta. Eli ei siis jarjettomia makuelamuksia kummaltakaan taholta. Pitanee ensi kerralla valita se sipulikeitto...
Katakombeilta suunnistimme Pantheonin portaille (ei raaskittu maksaa sisaanpaasya) ja syomaan. Meinasin ottaa alkuruuaksi sipulikeittoa (kun kerran Ranskassa ollaan), mutta listalta loytyikin viela ranskalaisempaa, sammakonreisia. Ulla ja Matti puolestaan tilasivat etanoita. (Molemmista tulee kuvia kunhan saan niita muokattua jarkevaan muotoon). Sammakot maistuivat aika mauttomille, en ymmarra miksi jotkut pitavat niita niin suurena herkkuna. Aika vahan lihaa niin pienessa elaimessa kuitenkaan on, joten lopulta jai jaljelle vain puoli lautasellista reisiluita... Etanat kuulemma maistuivat lahinna pinaatilta. Eli ei siis jarjettomia makuelamuksia kummaltakaan taholta. Pitanee ensi kerralla valita se sipulikeitto...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti